Uudenmaan sote-ratkaisua hakemassa

Uudenmaan sote-erityisratkaisun etsimiseen on tämä syksy aikaa. Uumoilen, ettei kuntayhtymämalli käy, mutta useammalla maakunnalla voitaisiin kenties edetä.

Politiikan syksyi alkoi osaltani perjantaina 16.8.2019 ministeri Kiurun tilaisuudella, johon oli kutsuttu uusmaalaisten kuntien johtoa pohtimaan mahdollista erityisratkaisua Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi. Tilaisuudessa oli vahva edustus ministereitä. Vihreistä paikalla olivat ministerit Maria Ohisalo ja Krista Mikkonen, kansanedustaja Inka Hopsu, ja koko joukko vihreitä kuntapoliitikkoja Inkoosta Porvooseen.

Hallitusohjelma asettaa sellaisia reunaehtoja, että muualle Suomeen toteutetaan maakuntamalli, mutta Uudellemaalle voidaan vielä syksyn ajan etsiä erityisratkaisua. Hallitusohjelman mukaan selvitettäisiin kolmea vaihtoehtoa; erityisratkaisu voisi koskea 1) Helsinkiä, 2) pääkaupunkiseutua tai 3) koko Uuttamaata.

Kuntajohtajien ehdotus Uudenmaan sote-alueiksi (HS 15.8.2019)

Tilaisuudessa kävi ilmi, että Uudellamaalla vallitsi varsin yhtenäinen näkemys siitä, mistä suunnasta erityisratkaisua voitaisiin etsiä. Malli noudattelee Uudenmaan kaupungin- ja kunnanjohtajien keväistä kannanottoa Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelut tulee uudistaa kuntapohjaisesti, jossa Uusimaa jaettaisiin viiteen kuntaan tai kuntayhtymään, jotka vastaisivat perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Siitä oltiin edelleen hyvin yksimielisiä, että HUS jatkaisi edelleen koko Uudenmaan erikoissairaanhoidon järjestäjänä. Monessa puheenvuorossa oltiin sitä mieltä, ettei Helsingin tai pääkaupunkiseudun erityisratkaisuja juuri kannattaisi enää selvittää, vaan kannattaisi keskittyä tähän koko Uudenmaan kattavaan ratkaisuun, etenkin kun selvitystyöhön on aikaa vain tämä syksy.

Jollakin tämäntapaisella mallilla voisi olla etenemismahdollisuuksia. Kun Helsinki ei halua muuta maakuntaa puuttumaan asioihinsa, eivätkä Espoo ja Vantaa Helsinkiä, hanke voisi ehkä edetä, jos jokainen näistä olisi eri alueella.

Uumoilen kuitenkin, että kuntayhtymämalli tulee törmäämään perustuslailliseen mahdottomuuteensa, kahdestakin syystä.

  1. Ensinnäkin kuntayhtymämalli on itsessään ongelmallinen: jos kuntayhtymään kuuluminen on kunnille pakollista, malli loukkaisi räikeästi perustuslain takaamaa kunnallista itsehallintoa. Silloinhan kunnat olisivat velvoitettuja maksamaan jopa yli puolet budjeteistaan sote-kuntayhtymälle, eikä etenkään pienillä kunnilla olisi tosiasiallista päätösvaltaa näiden rahojen käyttöön. Hallitukselle taas tuskin kelpaisi järjestelmä, jossa kuntayhtymään kuuluminen olisi vapaaehtoista, sillä sellainen järjestelmä ei olisi vakaa, kun kunnat voisivat myös erota kuntayhtymästä. Siuntiokin on tällä vuosituhannella jo kahdesti pudonnut pois sote-kuntayhtymästä; 2002 asti tehtiin yhteistyötä Kirkkonummen kanssa ja 2012 asti Lohjan kanssa.
  2. Toisekseen, vaikka erityisratkaisut saattaisivatkin yleisesti ottaen olla mahdollisia perustuslain puolesta, niitä ei kuitenkaan voida tehdä aivan mielivaltaisesti, vaan erityisratkaisuille on oltava hyvät perustelut. Uudenmaan jakamista viiteen alueeseen voidaan perustella alueen suurella väestömäärällä, kun alueet olisivat edelleen kelpo maakuntien kokoisia. (Itä-Uudenmaan n. 100 000 asukasta tosin on maakunnaksi niukanlainen, mutta asiaa auttaa, että erikoissairaanhoito järjestettäisiin edelleen yhdessä HUSissa.) Sen sijaan sitä on vaikea perustella väestöpohjalla, että muu maa siirtyisi maakuntamalliin, mutta Uudellamaalla käytettäisiin kuntayhtymiä.

Kun nämä alueet eivät voine olla kuntayhtymiä, niiden lienee oltava maakuntia, kuten muuallakin maassa. Ratkaisuun jäisi oikeastaan vain kaksi erityisyyttä: maakunnat tekisivät yhteistyötä erikoissairaanhoidossa jonkinlaisessa HUS-maakuntayhtymässä, ja toisaalta Helsinki olisi maakuntansa ainoa kunta, jolloin voisi olla järkevää, että Helsingin kaupunginvaltuusto hoitaisi myös maakunnalliset tehtävät. Ehkäpä tämänsuuntainen ratkaisu voisi kelvata myös Helsingin pormestari Jan Vapaavuorelle, vaikka omien sanojensa mukaan Vapaavuori ei edelleenkään näe järjellistä syytä, miksi maakuntamalliin pitäisi mennä.

Siuntion valtuusto 11.3.2019 – urheilijoiden palkitsemista ja sivistyskampuksen rahoitusta

Siuntion valtuusto kokoontui käsittelemään mm. sivistyskampuksen rahoitusmallia ja viimevuotisia budjettiylityksiä.

Ennen kokousta palkittiin menestyneitä siuntiolaisia urheilijoita.

Janne Rentola esittelee uusia nuoliaan valtuuston puheenjohtaja Heikki Kaislalle.

Siuntion valtuusto kokoontui käsittelemään sivistyskampuksen rahoitusmallia ja viimevuotisia budjettiylityksiä. Lisäksi listalla oli kiinteistöluettelo, sidonnaisuusilmoituksia, pari aloitetta ja yksi luottamushenkilön ero.

Ennen kokousta palkittiin menestyneitä siuntiolaisia urheilijoita.

Vuoden urheilusuoritus

Vuoden urheilusuorituksesta palkittiin Janne Rentola. Hän voitti SM-kultaa 2018 kyudossa, japanilaisessa jousiammunnassa.

Hän ei ollut tahtonut tuoda asetta valtuustosaliin, mutta kertoi käyttäneensä kunnan myöntämän stipedin uusiin nuoliin, joita sitten esitteli valtuuston puheenjohtajalle.

Vuoden nuorena urheilijana palkittiin Sisu Kymäläinen.

Vuoden nuori urheilija

Vuoden nuorena urheilijana palkittiin Sisu Kymäläinen hänen menestyksestään polkupyörätrialissa. Hän voitit C-Super-sarjan ja sijoittui maailman­mestaruus­kilpailuissakin sijalle 21. Hän esitteli hieman polkupyöränkäsittelytaitojaan valtuustosalissa.

Urheilijoiden palkitsemisen jälkeen nautittiin vielä kakkukahvit ennen varsinaisen valtuuston kokouksen alkamista.


15 Sivistys- ja hyvinvointikampuksen rahoitusmalli

Edellisessä valtuuston kokouksessa 4.2.2019 kunnanhallitus oli ehdottanut valtuustolle, että taloussuunnittelupäällikkö voi käynnistää kunnanjohtajan johdolla rahoituksen kilpailutuksen joko laina- tai kiinteistöleasingmallilla ja valtuuttaa kunnanhallituksen tekemään rahoituspäätöksen.

Tämä oli ennen valtuuston iltakoulua sivistys- ja hyvinvointikampuksen valmistelusta ja vaikutti muutenkin delegoivan turhan paljon päätösvaltaa kampushankkeen rahoituksesta pois valtuustolta, joten valtuusto oli päättänyt palauttaa asian kunnanhallitukselle valmisteluun. Nyt kuitenkin kunnanhallitus toi täsmälleen saman ehdotuksen uudestaan valtuustoon.

Kunnanhallituksen esitys oli sen verran monitulkintainen, että syntyi vilkas ja osin vaikeaselkoinen keskustelu. Aluksi Maria Koroma-Hintikka (kok) kertoi ryhmänsä kantana, ettei rahoituspäätöstä delegoitaisi pois valtuustolta, ja ehdotti pontta, jonka mukaan pidettäisiin lähtökohtana, että sivistyskampuksen rahoitustyöhön ei käytettäisi enempää rahaa kuin 20 miljoonaa.

Keskustelun aikana salin eri puolilta oltiin sitä mieltä, että valtuuston tosiaan pitää tehdä rahoituspäätös. Kunnanjohtaja mainitsi, että tarkoitus on kilpailuttaa rahoitus puitehankintana, eli lyömättä tässä vaiheessa rahasummaa lukkoon. Kari Vierinen (kok/sit) piti joko–tai-muotoilua jyrkkänä.

Edelleen kävi ilmi, että tarkoitus on käynnistää neuvottelullinen hankintamenettely jo tällä viikolla, joten jonkinlainen rahoituspäätös olisi hyvä saada aikaan jo tässä kokouksessa. Muutenhan asian olisi voinut palauttaa vielä kerran kunnanhallituksen hiottavaksi. Harmillista, ettei kunnanhallitus ollut pohtinut muotoilua jo edellisessä kokouksessaan, sillä tällä tavoin päätöksiä kokouksessa sorvatessa voi aina jotakin jäädä huomaamatta.

Kuulosteltuani salin tunnelmia koetin tiivistää esitetyt ajatukset ja ehdotin, että kunnanvaltuusto päättää, että taloussuunnittelupäällikkö voi käynnistää kunnanjohtajan johdolla rahoituksen kilpailutuksen sekä laina- että kiinteistöleasingmallilla ja valtuuttaa kunnanhallituksen tekemään päätöksen rahoitusmallista. Tämä kelpasikin valtuustolle yksimielisesti.

Tämän jälkeen äänestettiin vielä kokoomuksen ponnesta, joka hyväksyttiinkin kokoomuksen, rkp:n ja perussuomalaisten äänin 16–11. Vähemmistöön jäivät vihreät, sosialidemokraatit, vasemmisto ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Merja Laaksonen (r).

Vaikka kampuksen rahoittaminen tulee olemaan Siuntion kunnalle haastavaa, projekti on vielä niin aikaisessa vaiheessa, ettei vielä ole syytä lähteä kiinnittämään summia.

16 Lisämäärärahan hakeminen perusturvalautakunnan talousarvioon vuodelle 2018

Valtuusto hyväksyi, että perusturvalautakunta ylitti budjettinsa n. 620 000 eurolla.

17 Lisämäärärahan hakeminen kunnanhallituksen talousarvioon vuodelle 2018

Valtuusto hyväksyi, että kunnanhallitus ylitti budjettinsa n. 20 000 eurolla.

18 Lisämäärärahan hakeminen ympäristö- ja rakennuslautakunnan talousarvioon

Valtuusto hyväksyi, että ympäristö- ja rakennuslautakunta ylitti budjettinsa 11 501 eurolla.

19 Tarkastuslautakunnan vuoden 2018 talousarvioylitys

Valtuusto hyväksyi, että tarkastuslautakunta ylitti budjettinsa 3382 eurolla.

20 Lisämäärärahan hakeminen vuodelle 2018 investointiin kiinteistöjen ja raakamaan hankinta

Kirjanpitoteknisistä syistä, kun kunta on vastaanottanut kiinteistöjä esim. osana maankäyttösopimuksia, niiden arvo tulee kirjata myös kiinteistöjen ja raakamaan hankintaan. Lisättiin siis sille momentille n. 1,4 miljoonaa euroa. Rahaa ei tosiasiallisesti ole siirtynyt.

21 Kiinteistöluettelo 2018

Kunnan kiinteistöt ja niiden arvot vaikuttavat tilinpäätökseen ja taseeseen; hyväksyttiin luettelo kunnan kiinteistöistä arvoineen.

22 Tarkastuslautakunnan sidonnaisuusilmoitukset

Kuntalain 84 § mukaan eräiden kunnallisten luottamushenkilöiden on ilmoitettava sidonnaisuuksistaan:

Velvollisuus ilmoittaa sidonnaisuuksista koskee kunnanhallituksen ja maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettuja tehtäviä hoitavan toimielimen jäseniä, valtuuston ja lautakunnan puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajia, kunnanjohtajaa, pormestaria ja apulaispormestaria sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan esittelijää. Ilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö on tehtäväänsä valittu. Henkilön on myös ilmoitettava viivytyksettä sidonnaisuuksissa tapahtuneet muutokset.

Pitäneepä itsekin tarkistaa, onko oma ilmoitus vielä ajan tasalla.

23 Valtuustoaloite ennakoivista sisäilmakyselyistä

Siuntion Vihreät jätti joulukuussa 2017 valtuustoaloitteen ennakoivista sisäilmakyselyistä. Aivan tarkoittamallamme tavalla ennakoivia kyselyjä ei lähdetä tekemään, mutta olimme silti tyytyväisiä vastaukseen, jonka mukaan mm. Siuntion kunta on lähtenyt mukaan Turun yliopiston toteuttamaan Satakuntahankkeeseen, jonka tavoitteena on auttaa kuntia täyttämään valtioneuvoston ja ministeriöiden TT’28 -toimintaohjelman tavoitteet terveistä tiloista vuoteen 2028 mennessä. Olennaisena osana tätä tutkimusta ovat oirekyselyt. Näitä oirekyselyjä tullaan teettämään perusturvan (Terveyskeskus, vuodeosasto, Azalea, kotihoito, Villa Charlotta) henkilöstölle sekä Sjundeå Svenska Skolanin henkilöstölle ja oppilaille. Oiretasojen muutoksia tullaan vertaamaan myös kansallisiin vertailuaineistoihin.

24 Valtuustoaloite Aleksis Kiven koulun saneeraus- ja laajennusurakan toteuttamisesta

Valtuutettu Valtavaara teki maaliskuussa 2017 aloitteen, jossa pyysi selvittämään Aleksis Kiven koulun laajennusurakkaan liittyviä kysymyksiä. Valtuusto merkitsi rakennusliikkeen vastauksen tiedoksi ja totesi asian loppuunkäsitellyksi.

25 Perusturvalautakunnan yksilöasioiden jaoston jäsenen eronpyyntö ja uuden jäsenen valinta

Perusturvalautakunnan yksilöasioiden jaoston jäsen Kaj Dahlström (r) oli eronnut, ja hänen tilalleen loppukaudeksi valittiin Johan Holmberg (r).

Muuta ajankohtaista

Sote-uudistus kaatui

Hallituksen sote-uudistus sitten kaatui mahdottomuuteensa, kuten oli jo hyvän aikaa ollut nähtävissä. Se on Siuntion kannalta edelleen hankalaa, sillä taannoisten värikkäiden käänteiden jälkeen jäimme hoitamaan palvelujamme yksin 6200 asukkaan väestöpohjallamme. Sittemmin tosin sosiaalipalvelut on päätetty alkaa järjestää yhdessä Inkoon kanssa. Vihreiden sote-mallissa perustuu itsehallinnollisiin maakuntiin. Valinnanvapautta voidaan maltillisesti lisätä, mutta tärkeämpää on turvata kansalaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet saada sosiaali- ja terveyspalveluja.

Eduskuntavaaliehdokkaita Siuntiossa

Ensi lauantaina 16.3. naapurikuntien vihreät eduskuntavaaliehdokkaat Saara Huhmarniemi Kirkkonummelta ja Jani Méling Lohjalta (ja joku siuntiolainenkin vihreä) ovat tavattavissa Siuntion S-Marketin liepeillä klo 10:00–10:30. Tervetuloa!

Siuntion valtuusto 4.2.2019 – ruotsinkielinen koulupsykologi ja Päivärinteen myynti

Siuntion valtuusto 4.2.2019 perusti ruotsinkielisen koulupsykologin viran ja pani Päivärinteen kiinteistöt myyntiin.

Siuntion valtuusto kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseen. Asialistan suurin asia olisi ollut sivistys- ja hyvinvointikampuksen rahoitusmalli, mutta se palautettiin valmisteluun; nyt perustettiin ruotsinkielisen koulupsykologin virka ja pantiin Päivärinteen kiinteistöt myyntiin.

2 Sivistys- ja hyvinvointikampuksen rahoitusmalli

Pohjaehdotuksessa ehdotettiin, että taloussuunnittelupäällikkö voisi käynnistää kunnanjohtajan johdolla rahoituksen kilpailutuksen joko laina- tai kiinteistöleasingmallilla ja valtuuttaa kunnanhallituksen tekemään rahoituspäätöksen.

Tätä pidettiin laajalti ennenaikaisena, kun iltakoulu sivistys- ja hyvinvointikampuksesta, jossa valtuusto pohtisi suunnitelmia, on tulossa vasta ensi maanantaina. Valtuusto ei myöskään halunnut delegoida pois päätösvaltaansa näin merkittävässä kysymyksessä. Palautettiin yksimielisesti valmisteluun.

3 Päivärinteen koulukiinteistöjen myynti

Päivärinteen koulukiinteistöt pantiin myyntiin.

4 Lisämäärärahan hakeminen vesihuoltolaitoksen investointikohtaan 4106 ’Vesisulkujen korjaus’
5 Lisämäärärahan hakeminen vuodelle 2019 investointiin ’Barråsan vedenottamon saneeraus’
6 Lisämäärärahan hakeminen vuodelle 2019 investointiin ’Liikenneturvallisuussuunnitelman päivitys’
7 Lisämäärärahan hakeminen vuodelle 2019 investointiin ’JV-pumppaamoiden saneeraukset’

Myönnettiin lisämäärärahoja investointeihin; osaksi siksi, että ne eivät olleet toteutuneet vuonna 2018 ja budjettiteknisistä syistä ne pitää myöntää erikseen vuodelle 2019.

Karell (r) kysyi §7 kohdalla, mitä tällä pienellä summalla saa (40000 € lisättäväksi jo myönnettyihin 50000 euroon), mutta tekninen johtaja ei tähän hätään osannut kertoa, mihin pumppaamoihin rahat on määrä kohdentaa.

8 Koulupsykologin viran perustaminen

Perustettiin ruotsinkielisen koulupsykologin virka, ajatuksena jakaa hänen työpanoksensa Siuntio 40 %, Inkoo 40 % ja Lohja 20 %.

9 Ostotarjous

Kunnanhallituksen puheenjohtaja ehdotti asian palauttamista valmisteluun asiassa ilmenneiden pienten epäselvyyksien täsmentämiseksi, ja näin tapahtui.

10 Hallintosäännön mukainen luettelo valmistelussa olevista valtuutettujen tekemistä aloitteista

Kysyin valtuustoryhmä Valtavaaran aloitteesta, olisiko mahdollista valmistella esimerkiksi sellainen vastaus, ettei kyseisenlaista selvitystä ole tarkoituksenmukaista pyytää Lehto Oy:ltä. Tekninen johtaja pääsi kertomaan, että aivan juuri on saatu vastaus rakennusyhtiöltä.

Muuten ehdotuksen mukaan, eli valtuutettu Kokkosen ja varavaltuutettu Johanssonin aloite kunnan rakennusten varustamisesta aurinkokeräimillä merkittiin loppuunkäsitellyksi. Muutama muu on vielä valmistelussa.

11 Hallintosäännön mukainen luettelo edellisenä vuonna jätetyistä kuntalaisaloitteista

Valtuusto merkitsi tiedoksi kuntalaisaloitteet ja niihin annetut vastaukset.

12 Perusturvalautakunnan jäsenen eronpyyntö ja uuden jäsenen valinta

Valittiin lautakuntaan Birgitta Krogell (r). Eronnut jäsen on toiminut myös varapuheenjohtajana, joten valittiin myös lautakunnan jäsen Johan Holmberg lautakunnan varapuheenjohtajaksi.

13 Kunnanvaltuuston kokouksista kuuluttaminen vuonna 2019

Kunnanvaltuuston kokouksista kuulutetaan kunnan verkkosivuilla.

Aloitteita

Sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto tekivät aloitteen maksuttoman ehkäisyn tarjoamisesta alle 25-vuotiaille siuntiolaisille. Tällä hetkellä taidetaan tarjota alle 20-vuotiaille.

Vuosikymmen Siuntion kuntapolitiikassa

Vuodenvaihteessa minulle tulee täyteen 10 vuotta Siuntion kuntapolitiikassa. Tässä pieni silmäys menneeseen vuosikymmeneen, ja hiukan tulevaan vuoteenkin.

Vuodenvaihteessa minulle tulee täyteen 10 vuotta Siuntion kuntapolitiikassa ja taitaakin olla hyvä heti luoda pieni silmäys taaksepäin tähän aikaan. Linkitän alla kunkin vuoden kohdalle aina jonkun valikoidun vanhan kirjoituksen.

Vuonna 2008 käytiin syksyllä kuntavaalit. Vihreät saivat kolme paikkaa valtuustoon. Jäin yhden äänen erolla varavaltuutetuksi enkä ollut uutena tulokkaana heti tunkemassa kunnanhallitukseen.

Vuonna 2009 Siuntion uusi vuosiksi 2009–2010 valittu kunnanhallitus osoittautui aika toimintakyvyttömäksi, ainakin osaksi siksi, että kunnanhallituksen puheenjohtajaksi oli valittu uusi tulokas. Pääsin tilapäiseen valiokuntaan selvittämään, nauttiko kunnanhallitus vielä valtuuston luottamusta.

Vuonna 2010 valtuusto erotti kunnanhallituksen heti alkuvuodesta, ja minut valittiin loppuvuodeksi 2010 kunnanhallitukseen. Keväämmällä käynnistettiin myös talouden tasapainotusohjelman valmistelu.

Vuonna 2011 päästiin äänestämään kuntaliitossopimuksesta Lohjan ja Nummi-Pusulan kanssa. Äänestin vaa’ankielenä liitoksen puolesta, ja kuntaliitos hyväksyttiin äänin 14–13. Keskustelu aiheen ympärillä oli myrskyisää, liitoksen vastustajat kampanjoivat ruumisarkulla.

Vuonna 2012 vaa’ankieli kääntyi, ja sekavien vaiheiden jälkeen kuntaliitos lopulta kaatui. Silloin kaikki kahdeksan rkp:n valtuutettua, kaikki kolme vihreiden valtuutettua (mukana myös silloinen Uudenmaan Vihreiden puheenjohtaja) ja kolme kokoomuksen valtuutettua siirtyivät uuteen valtuustoryhmään. Syksyllä käytiin hyvin erikoiset kuntavaalit, joissa sekä vihreät että kokoomus olivat jakaantuneita kahtia kuntaliitoskantansa mukaan. Terveyspalvelujen järjestäminen Lohja-yhteistyön kaaduttua meni täpärälle, mutta onnistui: kunnanhallitus päätti uudenvuodenaattona hankkia terveyspalvelut vuoden 2013 alusta lähtien Doctagonilta. Kuntaliitoksen melskeissä Siuntio liittyi myös Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen (HINKU).

Vuonna 2013, tultuani valituksi varsinaiseksi valtuutetuksi, aloin kirjoitella valtuustoraportteja. Valtuustokausi ei kuitenkaan alkanut Siuntion kannalta lainkaan niin suotuisasti kuin itsenäisyyden kannattajat olivat ajatelleet, ja taas päästiin laatimaan talouden tasapainotusohjelmaa. Pohdiskelin silloin myös, missä tapahtuu poliittisten kantojen yhteensovittaminen, mikä tuntuu nykyisen polarisoitumisen aikana taas varsin ajankohtaiselta.

Vuonna 2014 valtakunnan hallitus juhli useampaakin soteratkaisua, ainakin kesäkuussa ja marraskuussa, mutta kuten tiedämme, niistä ei sittemmin syntynyt mitään. Keväällä käytiin eurovaalit, ja muutama vihreä ehdokas kävi Siuntiossa kampanjoimassa. Talous oli ainaisen kireällä, vuosi 2014 meni lopulta 294.000 € miinukselle, mutta vuodeksi 2015 sentään budjetoitiin tulokseksi +210.000 €.

Vuonna 2015 käytiin keväällä eduskuntavaalit, ja niiden jälkeen keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset muodostivat Sipilän hallituksen. Syksyllä tulikin sitten todellinen pommi, kun liikenneministeri Anne Berner (kesk) ilmoitti valtion lopettavan junavuorojen ostamisen Länsi-Uudellemaalle heti vuodenvaihteesta. Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) ei koskaan löytänyt aikaa Siuntion delegaation vastaanottamiseen, mutta kovan ponnistuksen jälkeen Siuntio sai turvattua junaliikenteensa jatkumisen HSL:n kautta, ensin kiireellisesti laaditulla tilapäisellä sopimuksella vuosille 2016–2017 ja sitten liittymällä HSL:ään vuoden 2018 alusta. Toki niin, että kun valtio ei enää osta liikennettä, kunnan on tuettava sitä omista varoistaan. Päivärinteen puukoulu suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi.

Vuonna 2016 kokosimme taas Siuntion vihreät voimat yhteen. Päivärinteen koulu siirtyi väistötiloihin Svenska skolaan. Päästiin taas laatimaan talouden tasapainotusohjelmaa, kun vuosi 2015 oli mennyt 1,35 miljoonaa miinukselle. Aleksis Kiven koulun perin kurja kunto paljastui joulukuussa. Vuoden 2016 tulos oli hieman yllättäenkin peräti 2,72 miljoonaa plussalla, millä saatiin katettua aiemmatkin alijäämät.

Vuonna 2017 käytiin kuntavaalit, joissa vihreät saivat loistavan tuloksen, viisi valtuutettua. Syksyllä hyväksyttiin myös nuorisovaltuuston pelisäännöt, joiden mukaan nuorisovaltuustolla on oikeus lähettää puheoikeutettu edustajansa kunnanvaltuustoon, kunnanhallitukseen, lautakuntiin ja muihin työryhmiin. Nuorisovaltuutettujen asema ei muuten ole monessakaan kunnassa ollenkaan näin vahva. Syksyllä Aleksis Kiven koulu muutti väistötiloihin, ja joulukuussa valtuusto päätti jatkaa koulujen tulevaisuuden valmistelua sivistyskampusajatuksen pohjalta. Vuoden 2017 tulos oli mainiot 1,558 miljoonaa plussalla.

Vuonna 2018 sain johtaa valtuuston kokousta, kun Päivärinteen koulu, jota omatkin lapseni olivat käyneet, yhdistettiin Aleksis Kiven kouluun. Noin muuten enin osa vuodesta meni sivistyskampuksen valmisteluun. Hammashoitola pääsi syksyllä uusiin tiloihin. Kunnanhallitus päätti vielä 17.12., että hanke– ja kaavoitustyötä valmistellaan tehtyjen päätösten mukaisesti niin, että rakennettava sivistys- ja hyvinvointikampus sijaitsee Aleksis Kiven koulun ja Lillbruses kiinteistöjen alueelle.

Moninaisia vaiheita mahtuu tähän vuosikymmeneen. Ei taida olla monta kuntapoliitikkoa tässä maassa, jotka voivat sanoa olleensa tilapäisessä valiokunnassa selvittämässä kunnanhallituksen luottamusta, äänestäneensä vaa’ankielenä kuntaliitoksesta ja johtaneensa puhetta valtuustossa, kun omien lasten aiemmin käymä koulu lakkautetaan.

Mitähän tulevaisuus voisi tuoda tullessaan?

  • Vuosikymmen sitten Siuntio oli kasvanut nopeasti, ja kesällä 2009 Toukolaan remontoitiin suurella kiireellä tiloja esi- ja perusopetukselle. Sittemmin Siuntion väestönkasvu on hiponut nollaa, ja ennusteiden mukaan koulujen oppilasmäärät ovat lähivuosina jyrkässä laskussa.
  • Väestönkasvun hiipuminen ei koske vain Siuntiota, vaan se näyttää koskevan kutakuinkin kaikkia pääkaupunkiseudun kehyskuntia samalla kun pääkaupunkiseudun väkiluku kasvaa nopeasti.
  • Vuonna 2008 alkaneen pitkän laskusuhdanteen jälkeen Siuntion hiipuneen väestönkasvun arveltiin johtuvan laskusuhdanteesta. Alkuvuodesta 2018 Suomen talous kääntyi vihdoinkin kasvuun, olkoonkin että tämä nousukausi saattaa jäädä lyhyeksi. Ellei kehyskuntien väkiluku nyt käänny nousuun, ehkä kyse ei olekaan talouden suhdanteista, vaan ihmisten muuttuneista asumistoiveista.
  • Viime vuosina mm. Störsvikin asukasmäärä on jopa kääntynyt hienoiseen laskuun, kun ainoastaan asemanseudun väkimäärä on noussut. Tonttikauppa on ollut tahmeaa. Ellei suunta vieläkään käänny, miten kunnan maapolitiikan pitäisi sopeutua uuteen (noh, ei enää niin kovin uuteen) tilanteeseen?
  • Kunnan talous on jatkuvasti hyvin kireä, ja talouden tasapainotusohjelmia on päästy laatimaan harva se vuosi. Juuri nyt pienen huoahduksen tilanteeseen tuo parin viime vuoden erinomainen tulos, mutta sivistys- ja hyvinvointikampushanke tulee kuormittamaan kunnan taloutta raskaasti, miten tahansa se toteutetaankin.
  • Pienen kunnan organisaatio on heiveröinen ja haavoittuvainen, ja se on kovalla koetuksella, kun tavanomaisen arkisen toiminnan lisäksi nyt on valmisteltava sivistys- ja hyvinvointikampuksen kaltaista suurinvestointia.
  • Investoinnit eivät suinkaan lopu sivistys- ja hyvinvointikampukseen, vaan sen jälkeen päästään sitten ratkomaan perusturvaosaston sisäilmaongelmia.
  • Perusturvaosaston tilakysymyksiä ratkaistaessa olisi tärkeää tietää, miten mahdollisessa sote-uudistuksessa käy. Sipilän hallitus on koettanut tehdä sote- ja maakuntauudistusta 2015–2019, sitä ennen Kataisen-Stubbin hallitus 2011–2015 yritti kunta- ja soteuudistusta, ja sitä ennen Vanhasen II hallitus teki palvelurakenneuudistusta 2007–2011. Mutta ellei Sipilän hallitus saa sotea läpi eduskunnasta 15.3. mennessä, jolloin eduskunnan istuntokausi päättyy, työ siirtyy taas seuraavalle hallitukselle. Ei välttämättä saa, mutta pianhan näemme. Ehkä keväämmällä voisimme tietää, millaisia ratkaisuja meidän pitäisi tehdä perusturvan tilojen suhteen?

Viime vuodet kunta on kulkenut kriisistä kriisiin. Joukkoliikennekriisi saatiin ratkaistua liittymällä HSL:ään, ja nyt ratkaistaan koulujen sisäilmaongelmia rakentamalla sivistys- ja hyvinvointikampus. Jatkuva kriiseihin reagoiminen käy kuitenkin raskaaksi, kun jatkuvasti on ikään kuin juostava tosi kovaa pysyäkseen edes paikallaan.

Ei lainkaan haittaisi, jos välillä olisi rauhallisemman kehittämisen ajanjaksoja, jolloin voitaisiin rauhallisesti hengitellen pohtia, mihin suuntaan kuntaa halutaan kehittää. Vaikkapa nyt HINKU-hanke on pahasti hautautunut päälle kaatuvien kriisien alle.

Yhtä kaikki, sitä vettä on melottava, joka kanootin alla on. Vuonna 2019 Siuntion päätavoite on selvä: sivistyskampushanketta on vietävä eteenpäin, sen toteutukseen ja rahoitukseen on saatava selko. Kun joukkoliikenne ja koulut saadaan kuntoon, ollaan taas vakaammalla pohjalla.

KH §284 Kampuksen toimintojen sijoittuminen

Siuntion sivistys- ja hyvinvointikampushanke on siinä vaiheessa, että ollaan linjaamassa, mihin kampus sijoitetaan. Asia on maanantaina 17.12. kunnanhallituksen päätettävänä. Jäsentelen käsityksiäni siitä, missä mennään ja miten asia saattaisi edetä ottamatta vahvasti kantaa vaihtoehtoihin.

Sivistys- ja hyvinvointikampushanke on siinä vaiheessa, että ollaan linjaamassa, mihin kampus sijoitetaan. Asia on maanantaina 17.12. kunnanhallituksen päätettävänä. Jäsentelen tässä käsityksiäni siitä, missä mennään ja miten asia saattaisi edetä ottamatta juurikaan kantaa vaihtoehtoihin.

Aiemmin tapahtunutta

Päivärinteen koulun oppilaat olivat siirtyneet sisäilmaongelmien vuoksi väistötiloihin jo kesällä 2016 ja Aleksis Kiven koulun oppilaat alkusyksystä 2017. Tarvittiin siis kokonaisvaltaisia ratkaisuja koulujen suhteen. Kokouksessaan 11.12.2017 kunnanvaltuusto päätti, että ”edetään sivistyskampuksen pohjalta siten, että yhdistetään elementtejä vaihtoehdoista 2 ja 3. Säilytetään vanhoista kiinteistöistä korjauskelpoiset terveet osat ja rakennetaan tarvittava määrä uusia tiloja. Lisäksi huomioidaan koulujen lisäksi muut sivistystoiminnot.” Mainitut vaihtoehdot olivat VE2: Korjausrakentamista ja uudisrakentamista yhdistävä toimintojen tiivistäminen ja VE3: Uusinvestoinneilla toteutettava sivistyskampus.

Yllämainitun linjauksen mukaisesti valtuusto päätti kokouksessaan 9.4.2018 lakkauttaa Päivärinteen koulun hallinnollisena yksikkönä ja yhdistää sen Aleksis Kiven kouluun.

Nyt syksyn 2018 aikana on valmisteltu uutta sivistys- ja hyvinvointikampusta. Kokouksessa 10.9.2018 kunnanvaltuustolle kerrottiin, että kunnanhallitus oli hyväksynyt 27.8.2018 valmistelun pohjaksi tilatarveselvityksen, jonka mukaan yhden kiinteistön mallissa tarvittaisiin kokonaisalaa 9635 m² ja kahden kiinteistön mallissa 7714 m² + 3075 m² eli yhteensä 10789 m².

Ensi maanantain kokouksessa kunnanhallitus käsittelee myös sivistys- ja hyvinvointikampuksen rahoitusmallia ja Päivärinteen kiinteistöjen myymistä, mutta keskityn tässä kirjoituksessa kampuksen toimintojen sijoittumiseen.

Teknisen lautakunnan vaihtoehdot

Tekninen lautakunta alkoi selvittämään erilaisia vaihtoehtoja kampuksen sijoittamiseksi ja pyysi muilta lautakunnilta ja kunnanhallitukselta näkemyksiä asiasta. Vaihtoehtoja oli kaikkiaan viisi.

1. Kaksi uutta rakennusta, jolloin hyödynnetään AKK:n 2004 valmistunut osa, sekä hyödynnetään SSS:n 2013 valmistuneet osat ja musiikkiluokka. Rakennuksista toisessa toimisi ruotsinkielinen opetus ja toisessa suomenkielinen opetus. Investointikustannusarvio noin 19,7 milj. €.

a. Tässä vaihtoehdossa huonokuntoisimmat osat puretaan molemmista koulurakennuksista.
b. Kampus koostuisi kahdesta eri kiinteistöstä ja kampuksen osat tulisivat sijaitsemaan nykyisten koulujen paikoilla (AKK ja SSS).

2. Uutta rakentaen AKK:n tilalle. Hyödynnetään AKK:n uusin osa, sekä hyödynnetään muuhun käyttöön: SSS:n 2013 valmistuneet osat ja musiikkiluokka. Investointikustannusarvio noin 19,9 milj. €.

a. Tässä vaihtoehdossa huonokuntoisimmat osat puretaan molemmista koulurakennuksista.
b. Kampus koostuisi yhdestä kiinteistöstä ja sen kaikki toiminnat ovat sijoitettuina yhden kiinteistön alueelle (AKK).
c. SSS:n osalta säilytettäisiin 2013 valmistuneet osat ja musiikkiluokka. Näihin osiin sijoitettaisiin mahdollisuuksien mukaan kunnan omia toimintoja eri osastoilta.

3. Uutta rakentaen AKK:n tilalle. Hyödynnetään AKK:n uusin osa ja hyödynnetään SSS:n nykyisissä tiloissa olevat esiopetuksen tilat varhaiskasvatuksen käyttöön. Mahdollista hyödyntää SSS:n 2013 valmistunut eteläpääty ja musiikkiluokka muuhun käyttöön. Tämä toteutusmalli poikkeaa hieman alkuperäisestä kampusajatuksesta. Investointikustannusarvio noin 18,6 milj.€.

a. Tässä vaihtoehdossa huonokuntoisimmat osat puretaan molemmista koulurakennuksista.
b. Kampuksen toiminnot sijoitetaan yhden kiinteistön alueelle (AKK) lukuun ottamatta ruotsinkielinen varhaiskasvatus sekä neuvolatoiminto.
c. SSS:n 2013 valmistunut eteläpääty ja musiikkiluokka. Näihin osiin sijoitettaisiin mahdollisuuksien mukaan kunnan muita omia toimintoja eri osastoilta.

4. Uutta rakentaen SSS:n tilalle. Hyödynnetään SSS:n 2013 valmistuneet osat ja musiikkiluokka. Korjataan ja säilytetään AKK:n 2004 valmistunut osa muuhun käyttöön. Investointikustannusarvio noin 23,6 milj.€.

a. Tässä vaihtoehdossa huonokuntoisimmat osat puretaan pois molemmista koulurakennuksista.
b. Kampus koostuisi yhdestä kiinteistöstä ja sen kaikki toiminnat ovat sijoitettuina yhden kiinteistön alueelle (SSS).
c. AKK:n 2004 valmistuneeseen osaan sijoitettaisiin mahdollisuuksien mukaan kunnan omia toimintoja eri osastoilta.

5. Yksi uusi rakennus. Hyödynnetään AKK:n 2004 valmistunut osa muuhun käyttöön. Hyödynnetään SSS:n 2013 valmistuneet osat sekä musiikkiluokka muuhun käyttöön. Investointikustannusarvio noin 26,4 milj.€.

a. Tässä vaihtoehdossa huonokuntoisimmat osat puretaan molemmista koulurakennuksista.
b. Yksi uusi koulukampus rakennetaan ja sijoitetaan erilleen nykyisistä koulurakennuksista, eikä nykyisistä koulurakennuksista säilytettäviä osia hyödynnetä koulukampuksessa. Sijoitus ei välttämättä ole nykyisten koulurakennusten välittömässä läheisyydessä.
c. Säilytettävät osat. AKK:n 2004 valmistunut osa, sekä SSS:n 2013 valmistunut eteläpääty ja musiikkiluokka. Näihin osiin sijoitettaisiin mahdollisuuksien mukaan kunnan omia toimintoja eri osastoilta.

Lausuntokierroksen jälkeen

Teknisessä lautakunnassa 11.12.2018 teknisen johtajan ehdotus oli lähellä aiempaa vaihtoehtoa 3.

Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että sivistyskampuksen toteutusta jatketaan seuraavasti:

  • Huonokuntoisimmat osat puretaan molemmista koulurakennuksista, AKK ja SSS.
  • Sivistyskampuksen toiminnot sijoitetaan AKK:n alueelle, lukuun ottamatta ruotsinkielinen varhaiskasvatus.
  • SSS:n 2013 valmistunut pohjoispääty tullaan muokkaamaan varhaiskasvatuspalveluiden tuottamiselle.
  • Uusi rakennus sijoitetaan AKK:n 2004 valmistuneen osan välittömään läheisyyteen ja rakennukset yhdistetään esim. käytävällä.
  • Sivistyskampukseen sijoitetaan kunnan keskitetty arkisto
  • AKK:n 2004 valmistunut osa korjataan tehtyjen selvitysten perusteella, sekä muokataan siten, että sinne voisivat siirtyä mm:
    • Teknisen toimen hallinto
    • Sivistystoimen hallinto
    • Kirjasto
    • Paja
    • Nuorisotoimi
    • Keskuskeittiö
  • Antaa tekniselle johtajalle luvan käynnistää selvityksen ja luonnossuunnittelun siitä, mitä kunnan toimintoja SSS:n säilytettäviin osiin voidaan sijoittaa.

Kokouksessa Heikki Leikola (kok) ehdotti Veikko Tanskasen (vas) kannattamana kohdan ”Sivistyskampukseen sijoitetaan kunnan keskitetty arkisto” poistamista. Lautakunta kannatti tätä poistoehdotusta yksimielisesti.

Hieman yllättäen kokouksessa ehdotettiin kuudetta vaihtoehtoa, joka ei ollut noiden aiemmin harkittujen joukossa. Paula Tuominen (ps) teki Pia Virran (vihr/sit) kannattamana seuraavan vastaehdotuksen.

Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että sivistyskampuksen toteutusta jatketaan seuraavasti:

  • Huonokuntoisimmat osat puretaan molemmista koulurakennuksista, AKK ja SSS.
  • Sijoitetaan kampus kahdelle tontille, minimoidaan uuden rakentaminen ja käytetään vuoden 2004 AKKn tiloja tehokkaasti yläkoulu ja kirjasto sekä nuorisotoimintaan. SSS:n alue painottuu varhaiskasvatukseen ja esi- ja perusopetuksen e-6 luokkien toimintaan. Hyödynnetään vuonna 2013 valmistuneet osat SSS:n tontilla.
  • SSS:n 2013 valmistunut pohjoispääty tullaan muokkaamaan varhaiskasvatuspalveluiden tuottamiselle.
  • AKK:n 2004 valmistunut osa korjataan tehtyjen selvitysten perusteella, sekä muokataan siten, että sinne voisivat siirtyä mm:
    • Kirjasto
    • Paja
    • Nuorisotoimi
    • Keskuskeittiö
  • Antaa tekniselle johtajalle luvan käynnistää selvityksen ja luonnossuunnittelun siitä, mitä kunnan toimintoja SSS:n säilytettäviin osiin voidaan sijoittaa.

Äänestyksessä teknisen johtajan ehdotusta kannattivat Heikki Leikola (kok) ja Veikko Tanskanen (vas), kun taas Tuomisen vastaehdotusta kannattivat Rabbe Dahlqvist (r), Jere Jantunen (kok), Catharina Lindström (r), Paula Tuominen (ps) ja Pia Virta (vihr/sit). Siten äänin 2–5 Tuomisen vastaehdotus tuli teknisen lautakunnan kannaksi.

Seuraavaksi kunnanhallitukseen

Kunnanhallitus käsittelee kampuksen sijoittumista kokouksessaan 17. joulukuuta. Yleensä kunnanhallituksen esityslistat tulevat neljä päivää ennen kokousta, kokousta edeltävänä torstaina, ja niin tälläkin kertaa; esityslista löytyy Siuntion kunnan esityslistasivulta. Kampuksen sijoittumista koskeva pykälä ei kuitenkaan ehtinyt normaaliin aikatauluun, kun sitä käsiteltiin teknisessä lautakunnassa vielä tiistaina 11.12., ja kunnanhallitus sai tämän pykälän sähköpostiinsa lisälistalla vasta lauantaina klo 11. Pykälä ei ole mitenkään salainen, (edit:) ja se on sittemmin saatu kunnan esityslistapalvelimellekin.

Kunnanjohtajan ehdotus poikkeaa teknisen lautakunnan ehdotuksesta. Tekninen lautakunta siis ehdotti kampuksen sijoittamista kahdelle tontille, mutta kunnanjohtaja ehdottaa yhden kiinteistön mallia.

Kunnanhallitus päättää,

että hanke ja kaavoitustyötä valmistellaan tehtyjen päätösten mukaisesti niin, että rakennettava sivistys- ja hyvinvointikampus sijaitsee Aleksis Kiven koulun ja Lillbruses kiinteistöjen alueelle.

Teknisen lautakunnan ehdotus oli lautakunnan kokouksessa uusi, eikä siitä ollut vielä silloin kustannusarviota käytettävissä. Kunnanjohtaja perustelee ehdotustaan verraten laajasti, ja keskeinen argumentti on, että teknisen lautakunnan ehdottama malli olisi tällä välin laaditun arvion mukaan 2,55 miljoonaa euroa kalliimpi investointi, ja että oletettavasti myös käyttökustannukset olisivat korkeammat. Kunnanhallituksen esityslistan liitteinä on laskelmia sekä teknisen lautakunnan että kunnanjohtajan ehdotusten investointikustannuksista.

Kunnanjohtajan tekstiä:

Monista erinäisitä syistä johtuen suurin osa kunnan tai kunnan hallinnassa olevista rakennuksista on uudistuksen tarpeessa. Tilojen uudistustarve on niin laaja, että asioiden hallitsemiksi ja resurssien rajallisuuden takia tilatarpeet on jaettu kolmeen hankekoriin, sivistys, perusturva ja hallinto. Kiireellisin ja laajin tilatarve on todettu olevan sivistyksen hankekorissa. Tämän hankekorin tilatarpeet on päätetty ratkaista sivistys- ja hyvinvointikampuksella.

 

Sivistys- ja hyvinvointikampushanke on vaiheessa, jossa tulee päättää, minkä sijaintivaihtoehdon pohjalta hanketta ja kaavoitustyötä jatketaan.

 

Kaavoitusprosessi etenee vaiheittain ja vie parhaimmassakin tapauksessa useita kuukausia ennen kuin se on lainvoimainen, joten kaavoituksen aloittaminen alkaa olla aikataulullisesti kriittinen, mikäli sivistys- ja hyvinvointikampuksen rakentaminen on tarkoitus alkaa vuonna 2019 tai saada Kampus käyttöön viimeistään vuonna 2022.

 

Tekninen lautakunta kävi perusteellisen ja kattavan käsittelyn eri sijoitusvaihtoehdosta. Lautakunta päätyi ehdottamaan palveluiden sijoittamista kahteen erilliseen rakennukseen, jotka ovat sijoitettu Siuntion tien molemmin puolin käyttäen hyväksi mahdollisimman paljon AKK:n ja SSS:n rakennuksia, joten teknisen käsittelyssä olevia muita vaihtoehtoja ei ole tarpeen enää käsitellä.

 

Kunnanhallituksen hyväksymän (KH 27.8.2018 § 157) tilatarveselvityksen mukaan teknisen lautakunnan ehdottama ratkaisu vaatii enemmän tiloja kuin yhden rakennuksen ratkaisu sijoitettuna AKK läheisyyteen, jos palvelutoiminnot ovat samat.

 

Kunnan kokoon nähden jo pelkästään kampushanke on mittasuhteiltaan historiallisen suuri investointikohde, joten kustannusarvioita tulee seurata ja päivittää jatkuvasti hankkeen edetessä. Tällä yritetään varmistaa, että kunnan taloudellinen kantokyky kestää muidenkin hankekorien toteutuksen. On tärkeää tavoitella kestävää ja edullisinta ratkaisua, joka tyydyttää tarvittavat tilatarpeet ja huomioi myös ratkaisujen muut kuin taloudelliset vaikutukset. Tämän vuoksi on tehty kustannusarviot ja -vertailut yllä mainittujen kahden vaihtoehdon osalta.

 

Kustannusarvioiden vertailun mukaan yhden rakennuksen ratkaisu, joka sijoittuu Aleksis Kiven koulun läheisyydessä, on 2,55 miljoonaa euroa edullisempi ratkaisu investointikustannuksiltaan. Lisäksi ylläpito- ja käyttökustannukset lisääntyvät pinta-alan lisääntymisen suhteessa, joten kokonaiskustannusero on vielä tuota eroa suurempi.

 

Rakennushankkeelle on tyypillistä, että hankeen edetessä kustannusarvio tarkentuu, kun suunnitelmat tarkentuvat. Rakennusten luonnossuunnittelua ei ole vielä aloitettu, joten kustannusarviota voidaan pitää tässä vaiheessa vaihtoehdoittain suuntaa antavana, mutta keskenään vertailukelpoisina.

 

Muilta vaikutuksiltaan sijoitusvaihtoehtojen eroja ei vielä tässä vaiheessa voida todentaa, joten sivistys- ja hyvinvointikampusta tulee jatkaa yhden rakennuksen ratkaisulla, joka sijaitsee Aleksis Kiven koulun kiinteistöllä ja sen läheisyydessä.

 

Sijoituspäätös on tarpeen myös hankkeen toteutusmuodon selvityksessä.

 

Hallintosäännön § 25 3 momentin 27. kohdan mukaan kunnanhallitus päättää hankesuunnitelman hyväksymisestä. Nyt käsiteltävä kampuksen sijoittuminen on osa hankesuunnitelmaa.

Hankkeen etenemiseksi jossakin vaiheessa on päätettävä, mitä vaihtoehtoa aiotaan edistää. Jos vain asiaa on saatu pureksittua niin pitkälle, että ollaan valmiita tekemään päätös, olisi sikäli parasta, että kunnanhallitus pystyisi linjaamaan jo maanantaina. Vähintään on syytä rajata vaihtoehtoja niin, että tammikuulle suunnitellussa valtuuston iltakoulussa ja kunnanhallituksen kokouksessa 21.1. voitaisiin tehdä lopullinen linjaus, kaiketi valtuuston kokouksen 4.2. hyväksyttäväksi.

Jäljelläolevat vaihtoehdot

Viime päivinä kuulemassani keskustelussa on esiintynyt lähinnä kolmea vaihtoehtoa.

Kunnanjohtajan ehdotus, koulut AKK:lle ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus SSS:lle, on arvioiden mukaan kokonaistaloudellisesti edullisin. Se on myös lähellä urheiluhalleja. Tässä vaihtoehdossa osa luottamushenkilöistä arvelee, että tontti on liian ahdas: miten saadaan sijoitettua välituntipihat, ja miten liikennejärjestelyt saadaan toimimaan. Tästä on kai olemassa havainnekuva, mutta en ole nähnyt sitä.

Teknisen lautakunnan ehdotus, yläkoulu AKK:lle ja alakoulut SSS:lle, olisi sikäli väljin, että siinä sivistyskampuksen toiminnot sijoitetaan kahdelle tontille. Se on kuitenkin arvioiden mukaan investointikustannuksiltaan 2,55 miljoonaa kunnanjohtajan ehdotusta kalliimpi ja myös käyttökustannuksiltaan korkeampi. Kahden kiinteistön mallissa tarvitaan enemmän tiloja ja ainakin eräiden erityisluokkien saaminen tehokkaaseen käyttöön on vaikeampaa kuin yhden kiinteistön mallissa.

Uutta rakentaen SSS:n tilalle, alkuperäinen vaihtoehto 4. Kun AKK:n tontti on ahdas ja koulut olisi tehokkaampaa sijoittaa yhteen kiinteistöön, eikö kannattaisi harkita kampuksen sijoittamista SSS:n alueelle? SSS tosin on kauempana urheiluhalleista, ja lisäksi tämän vaihtoehdon investointikustannukset arvioitiin jopa 5 miljoonaa euroa kalliimmiksi kuin alkuperäisessä vaihtoehdossa 3, joka on lähellä kunnanjohtajan ehdotusta. Osa tästä erosta saattaa selittyä sillä, että kunnanjohtajan ehdotuksessa SSS:n oppilaiden ei luultavimmin tarvitsisi siirtyä väistötiloihin ennen kuin uusi kampus on valmis.

Vaihtoehdot eivät sikäli ole aivan yhteismitallisia, että niissä jää eri tiloja kunnan muiden toimintojen käyttöön. Jos ymmärsin oikein, kunnanjohtajan ehdotuksessa SSS:n eteläpääty jäisi muuhun käyttöön (pohjoispäässä olisi varhaiskasvatusta). Teknisen lautakunnan ehdotuksesta en ole aivan varma, jäisikö SSS:n eteläpääty muuhun käyttöön. Uutta rakentaen SSS:n tilalle -vaihtoehdossa taas AKK:n uudempi osa jäisi kunnan muiden toimintojen käyttöön, mutta tätä vaihtoehtoa ei ole nyt myöskään valmisteltu kunnanhallitukselle samalla tarkkuudella kuin kaksi muuta vaihtoehtoa.

Ja mitä pitäisi ajatella siitä, että ehdotus ikään kuin muuttuu prosessin aikana? Teknisen johtajan ehdotus tekniselle lautakunnalle oli kutakuinkin sama kuin alkuperäinen vaihtoehto 3, ja kunnanjohtajan ehdotus kunnanhallitukselle tuntuu olevan samaa juurta, mutta se on muotoilultaan hyvin paljon väljempi. Jos kunnanhallitus päätyy siihen, että sivistyskampus päätetään sijoittaa AKK:n alueelle, olisiko parempi hyväksyä kunnanjohtajan pohjaehdotus, vai olisiko parempi palata teknisen johtajan jokseenkin samansisältöiseen, mutta yksityiskohtaisempaan ehdotukseen?

Kunnanhallituksen jäsenet pääsevät huomenna ottamaan kampuksen sijoittamiseen kantaa. Itse seuraan valtuuston varapuheenjohtajana kokousta läsnäolo- ja puheoikeutettuna mutta vailla ehdotus- ja äänioikeutta. Toivon hyvää keskustelua, jossa epäselviin kysymyksiin saadaan valaistusta niin, että kunnanhallitus pääsee tekemään linjauksia tukevalta pohjalta.

Siuntion valtuusto 10.12.2018 – Karlsåkerin tontteja alennuksella ja uuden paloaseman kaava

Siuntion valtuusto kokoontuu maanantaina 10.12.2018 vuoden viimeiseen kokoukseensa. Lista on varsin kevyt. Karlsåkerin tontteja myytäneen alennettuun hintaan, paloaseman kaava hyväksyttäneen, ja aloite kulttuuripalkinnosta todettaneen loppuunkäsitellyksi.

Joulukuusi Siuntion kunnantalon edessä.

Siuntion valtuusto kokoontuu maanantaina 10.12.2018 vuoden viimeiseen kokoukseensa. Lista on varsin kevyt.

Ennen kunnanvaltuuston kokousta valtuustolle esitellään Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen Kopparnäs–Störsvik -hankkeen etenemistä, ja kokouksen jälkeen kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsenet kokoontuvat vielä pienimuotoiseen illanviettoon, kun taas yksi vuosi alkaa olla takana. (Tosin lautakunnat kokoontuvat vielä alkavalla viikolla ja kunnanhallituskin vielä 17.12.)

93 Investointimäärärahojen poistaminen

Henkilöstö- ja resurssipulan vuoksi liikenneturvallisuussuunnitelman päivittäminen (15.000 €), ruohonleikkuri kentälle (20.000 €) ja kastelulaite kentälle (15.000 €) eivät toteudu vuonna 2018, joten poistetaan ne budjetista.

94 Karlsåkerin alueen tonttien hinnan alentaminen

Esittelytekstistä: Olisi tärkeää, että omakotitalorakentamisen vilkastuessa kunnan tonttitarjonta olisi kilpailukykyistä ja mahdollisimman monipuolista. Kunnalla on myynnissä Karlsåkerin alueella 5 tonttia ja maanomistajalla 7 tonttia. Alueelta ei ole vielä tehty kauppoja yhdestäkään tontista.

Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että Karlsåkerin alueella olevien tonttien neliöhintaa lasketaan 15 % ajalle 1.1.2019–31.6.2019 tonttikauppojen vauhdittamiseksi.

Lisäys kokouksen jälkeen: Kokouksessa Paula Tuominen (ps) arveli, ettei 15 % hinnanalennus välttämättä riittäisi ja ehdotti Pia Virran (vihr/sit) kannattamana, että yksi tonteista myytäisiin huutokaupalla niin, että ostaja olisi myös velvollinen rakentamaan tontille. Ajatuksen etuna voisi olla, että tällä tavoin saatettaisiin saada käsitys tonttien käyvästä hinnasta. Haittapuolina nähtiin, että 15 % alennuksesta oli neuvoteltu maanomistajan kanssa ja valtuusto oli tässä ikään kuin hyväksymässä jo neuvoteltua sopimusta, ja toisaalta yhden tontin myyminen huutokaupalla on verrattain työlästä – löytäisikö huutokauppa todella kiinnostuneita ostajakandidaatteja niin, että hinta muodostuisi markkinamekanismilla? Äänin 19–7 valtuusto pitäytyi kunnanhallituksen pohjaehdotuksessa.

95 Uuden Paloaseman tontin asemakaavoitus

Joidenkin vaiheiden jälkeen kunnanhallitus ehdottaa nyt valtuustolle, että valtuusto hyväksyy uuden paloaseman kaavan Fallintien risteyksen eteläpuolelle.

96 Valtuustoaloite Kulttuuripalkinnon myöntämisestä (KH-KV)

SDP ja Vasemmistoliitto jättivät valtuuston kokouksessa 9.4.2018 aloitteen kulttuuritoimijoiden palkitsemisesta syksyisin samaan tapaan kuin nyt palkitaan urheilijoita keväisin. Asia on ilahduttavasti edennyt, ja sivistyslautakunta on kokouksessaan 21.11.2018 hyväksynyt kulttuuripalkinnon myöntämisen perusteet. Aloite voidaan siten merkitä loppuunkäsitellyksi.

97 Sivistyslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja uuden jäsenen valinta

Jarmo Korhonen on on pyytänyt eroa luottamustoimestaan sivistyslautakunnan jäsenenä henkilökohtaisista syistä. Kokoomus ehdottaa hänen tilalleen Anna Paasikiveä.

98 Vuoden 2019 kokousajat

Kunnanhallitus päätti pitää kokouksia 21.1., 25.2., 18.3., 25.3. (varalla), 8.4., 20.5., 3.6. ja 24.6. klo 18:00.

Valtuusto päättänee kokoontua 4.2., 11.3., 6.5. ja 10.6. klo 18:30.

Lopuksi

Lopuksi toivotetaan kunnan kaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa.

Mikseivät peitset kolise

”Demokratian keskiössä on konflikti. Jos eduskunnasta ei kuulu peitsien kolinaa, jokin on vialla.” Anna Kontula pohtii kirjassaan Eduskunta – ystäviä ja vihamiehiä, millaisin mekanismein eduskunnassa hillitään konflikteja, kun siellä kuitenkin käydään jatkuvaa taistelua vallasta. Siuntion kunnallinen päätöksenteko tuntuu eduskuntaan verrattuna kovin sopuisalta. Ehkä liiankin sopuisalta?

Ihannetilanteessa edustavat poliitikot koko kansaa eikä kenenkään näkökulma jää kuulematta, kun meitä kaikkia koskevat päätökset naputellaan pöytään. Parlamentarismin idea on, että törmäileviä näkemyksiä ei vaienneta, vaan koetellaan toisiaan vastaan, jotta ehdotusten heikot kohdat voidaan tunnistaa ja korjata jo ennen elävän elämän testausta.

Demokratian keskiössä on konflikti. Jos eduskunnasta ei kuulu peitsien kolinaa, jokin on vialla. Demokraattinen päätöksenteko ei ole siistiä eikä nopeaa, mutta kun valmista lopulta syntyy, se kestää aikaa paremmin kuin jonkun muun järjestelmän tuote.

Ylläoleva sitaatti on kansanedustaja Anna Kontulan kirjan Eduskunta – ystäviä ja vihamiehiä johdannosta. Lukaisin sen sattumoisin suomalaisen demokratian juhlapäivänä 4.12. erään varavaltuutettumme vinkistä. Kirja perustuu kansanedustajien haastatteluihin, ja sen pääteema on valtakamppailun hillitseminen: kun eduskuntatyö on luonteensa vuoksi kamppailua vallasta, mutta jatkuva kamppailu on ihmisille raskasta, millaisia mekanismeja eduskunnassa on jatkuvan valtakamppailun hillitsemiseen, niin että järjestelmä voi ylipäätään toimia? Kontula valottaa, miten esimerkiksi senioriteettiperiaate istumapaikkojen jaossa ja normit siitä, millainen kielenkäyttö suuressa salissa on sallittua, rajoittavat konflikteja. Edelleen Kontula valottaa, miten kansanedustajiin kohdistuva julkisuuspaine ja samanaikainen arvostus ja halveksunta tekevät kansanedustajista erikoisen yhteisön, jossa kollegat saattavat tukea toisiaan – ainakin, jos he eivät kilpaile keskenään samoista äänistä.

Sittenkin eniten ajatuksia minussa herätti yllä lainattu katkelma johdannon ensimmäiseltä sivulta. Demokratia on konfliktia, niin, oikeastaan konfliktin hallintaa rauhanomaisin keinoin – suomalaisen demokratian juhlapäivää vietettiin sen kunniaksi, että 100 vuotta sitten äänestettiin sisällissodan jälkeen ensimmäisissä äänioikeudeltaan yleisissä ja yhtäläisissä kuntavaaleissa, ja aina kunnallisdemokratia sotimisen voittaa.

Mutta toimiiko Siuntion kunnallisdemokratia Kontulan kuvaamalla tavalla – tai pitäisikö sen? En oikein tunnista Siuntion päätöksenteosta Kontulan kuvaamaa kaikkien näkökulmien esiin tuomista ja erilaisten näkemysten törmäilyä ja koettelua toisiaan vastaan. Ehkä meillä päätöksenteko on turhankin siistiä ja nopeaa.

Mikä meillä on vikana, kun peitset eivät kolise?

Siuntion valtuusto 12.11.2018 – budjetti ja ilmastokeskustelua

Siuntion valtuusto kävi vuoden 2019 budjetin hyväksymisen yhteydessä ilmastokeskustelua ja hyväksyi Störsvikin tulotien kaavan suppeammassa muodossaan.

Siuntion valtuusto kävi vuoden 2019 budjetin hyväksymisen yhteydessä ilmastokeskustelua ja hyväksyi Störsvikin tulotien kaavan suppeammassa muodossaan.

86 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2017

Tarkastuslautakunta oli arviointikertomuksessaan ihmetellyt, miten pieni osa talousarviossa asetetuista toiminnallisista tavoitteista on saavutettu. Tässä yhteydessä tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Antero Honkasalo (vas) kiitti kunnanhallitusta seikkaperäisestä vastauksesta ja totesi, että henkilöstöpulalla on ollut suuri vaikutus kunnan toimintaan.

87 Vuoden 2019 talousarvion ja vuoden 2020-2022 taloussuunnitelman hyväksyminen

Rabbe Dahlqvist (r), Heidi Rosengren (r) ja Saara Lehtosalo (nuva) Siuntion kunnanvaltuustossa 12.11.2018.

Ensi vuoden talousarviossa ei ole suuria yllätyksiä. Veroprosentit pysyvät ennallaan. Tuloja on pyritty arvioimaan varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Itse tosin pohdin, olisivatko tontinmyyntitavoitteet jonkin verran optimistisia. Ainakin Marsuddenin osalta tavoite vaikuttaa epäuskottavalta, kun kaava ei ole vielä voimassa, ja ELY-keskus suhtautuu kaavoitushankkeeseen varsin kriittisesti.

Tuleva sivistys- ja hyvinvointikampus on nyt laskettu talousarviossa niin, että se toteutettaisiin kiinteistöleasingillä. Tällöin vuosina 2019–2021 maksettaisiin vielä vuokraa väistötiloista, ja vuodesta 2022 alkaen liisatusta koulukiinteistöstä, suunnilleen saman verran. Varsinaisia päätöksiä rahoitustavasta tai kouluratkaisuista muutenkaan ei ole vielä tehty.

RKP:n ryhmäpuheenvuorossa Rabbe Dahlqvist aprikoi hiukan, millaiseen sivistyskampukseen kunnalla on varaa. Kokoomuksen Maria Koroma-Hintikka pohti, että hyväksymme budjettia epävarmuuden vallitessa, kun sote-uudistuksesta tai sivistyskampuksesta ei vielä ole tietoa. SDP:n Arja Alho totesi, että kunta on viime vuosina kulkenut kriisistä kriisiin, joukkoliikennekriisistä sisäilmakriisiin, mutta nyt pitää katsoa tulevaan. Hän ehdottikin ryhmän puolesta pontta, jonka ajatus oli kutakuinkin, että sivistys- ja hyvinvointikampuksen valmistelun tulee ensisijaisesti lähteä niistä tarpeista, mitä kunnassa on. Vasemmistoliiton Antero Honkasalo muistutti, että kampushankkeen viivästyminen maksaa kunnalle erilaisina vuokrina n. 2 miljoonaa vuodessa, joten on tärkeää, että hanke etenee aikataulussa. Perussuomalaisten Paula Tuominen olisi toivonut, että budjetti olisi laadittu vielä varovaisemmaksi, ottaen huomioon kunnan tulevat haasteet.

Vihreiden Karin Gottberg-Ek piti allaolevan ryhmäpuheenvuoron.

Siuntion vihreä valtuustoryhmä kiittää hyvin tehdystä talousarviotyöstä. Työ on ollut haastavaa, ja ennustettavuuden epävarmuus on monelta osin ollut suuri.

 

Vi i Sjundeå gröna fullmäktigegrupp tackar för ett väl utfört budjetarbete. Det har varit en utmaning på grund av många osäkerhetsfaktorer.

 

Vuonna 2017 hyväksytyt Siuntion kunnan visio ja strategiset tavoitteet ovat hyvät. Myös toiminnan tavoitteet vuodelle 2019 ovat hyvä lähtökohta toiminnalle.

 

Mutta IPCC:n ilmastoraportin mukaan tarvitaan enemmän, tarvitaan nopeita ratkaisuja paikallisella tasolla. Ratkaisuja, jotka koskevat toimintamme jokaista osa-aluetta. Sillä, mitä nyt täällä Siuntiossa tehdään, sillä on merkitystä meidän ja lastemme tulevaisuutta ajatellen.

 

Siuntion kunta on myöskin hyväksynyt HINKU-tavoitteet. (Kohti hiilineutraalia kuntaa –HH)

 

Tarvitaan tietoisia ratkaisuja kaikilla toiminnan osa-alueilla. Erityisesti tämä tietysti koskee uutta koulukampushanketta. Esimerkiksi rakennusmateriaalin valinnalla on suuri merkitys. Siinä tulee huomioida rakennuksen koko elinkaari ja sen ilmastovaikutukset. Jos käytetään rakennusmateriaalina esimerkiksi puuta, ilmastovaikutus on huomattavasti pienempi.

 

Kaavoituksessä tehtävät ratkaisut ovat olennainen osa ilmastotyöstä. Kaavoitettavien alueiden tulee olla kunnan hyväksyttyjen strategisten tavoitteiden mukaisia. Palveluverkoston läheisyys, liikenne ja energiaratkaisut tulee ottaa huomioon.

 

Kun kunnan julkisessa toiminnassa, kouluissa ja päiväkodeissa jne., tietoisesti toimitaan ilmasto huomioon ottaen, tämä tuo tulevaisuudentoivoa myös nuorille, jotka kokevat ilmastomuutoksen todellisena uhkana.

Tämän innoittamana pidin itsekin puheenvuoron, jossa kiitin kunnanjohtajan viime vaiheessa budjettiin lisäämiä ilmastotavoitteita. Mainitsin, että kunnissa tehokkainta ilmastopolitiikkaa on hyvä maankäyttö ja kaavoitus, energiayhtiöiden polttoaineen valinta ja joukkoliikenteen järjestäminen. Muistutin myös, että ilmastonmuutos tulee edellyttämään hyvin nopeita toimia, ja Siuntion tulee olla valmiina.

Edelleen valtuutettu Yrjö Kokkonen (vihr) ehdotti muutaman sanan lisäystä ilmastotavoitteeseen (lisäysehdotus kursiivilla):

Katuvalojen uusiminen energiatehokkaammiksi, toteutetaan kunnan rakennuksissa energiaasäästäviä ja kaavoituksessa ilmastopäästöt minimoivia ratkaisuja.

Keskustelun päätteeksi hyväksyttiin ensin yksimielisesti Alhon SDP:n nimissä esittämä ponsiehdotus.

Sitten äänestettiin Kokkosen muutosehdotuksesta. Kokkosen kannalla olivat viisi vihreää (Gottberg-Ek, Haanpää, Kokkonen, Lohrum, Myllyniemi), molemmat vasemmistoliittolaiset (Honkasalo, Tanskanen), kaksi sosialidemokraattia (Alho, Parviainen) ja yksi rkp:läinen (Heidi Rosengren). Kokkosen lisäystä vastustivat kaikki kahdeksan kokoomuslaista, kuusi rkp:läistä, perussuomalainen ja yksi sosialidemokraatti, joten lisäysehdotus kaatui 10–16. Yksi rkp:n valtuutettu äänesti tyhjää.

88 Störsvikin uuden tulotien alueen asemakaavoitus (KH-KV)

Ensimmäisen puheenvuoron ehti käyttämään Veikko Tanskanen (vas), joka hämmästeli, että kun kaavan monivaiheinen valmistelu on aloitettu vuosikymmen sitten ja on käytetty paljon konsulttien ja viranhaltijoiden aikaa, eikö tästä kaikesta saatu tulokseksi mitään.

Aivan näin synkkä tilanne ei ole. Ei ehkä tullut takkia eikä housuja, mutta ehkä kuitenkin liivit tai ainakin lakki. Kaavaa on valmisteltu pitkään ja käsitelty teknisessä lautakunnassakin vuosien mittaan kymmenkunta kertaa, ja nyt valtuustoon tuotiin lopulta ehdotus hyväksyä se paljon aiempia suunnitelmia suppeampana.

Kunnanjohtaja oli ehdottanut kunnanhallitukselle, että

Kunnanhallitus päättää

  • Ehdottaa kunnanvaltuustolle, että Störsvikin tulotien asemakaava hyväksytään vaihtoehdon 2 (liite 2b) mukaan, joka käsittää tulotien ja palvelukorttelin.
  • Lisäksi kunnanhallitus päättää, muu osa asemakaavasta otetaan käsiteltäväksi, kun Sunnanvikin eritasoliittymän rakentaminen tulee ajankohtaiseksi.

Kunnanhallituksessa Karin Gottberg-Ek (vihr) oli ehdottanut, että jälkimmäinen muuta osaa asemakaavasta koskeva kohta jätetään pois, ja niin kunnanhallitus yksimielisesti tekikin.

Valtuustossa Rabbe Dahlqvist (r) ehdotti jälkimmäisen osan palauttamista päätökseen. Äänin 16–11 valtuusto kuitenkin hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen, johon siis jälkimmäisen osa ei sisältynyt.

Kuinkahan tarkasti valtuutetut olivat perehtyneet materiaaliin, jota oli kymmenen vuoden aikana kertynyt aika paljon? Monet lausunnot kaavasta ovat olleet hyvin, hyvin kriittisiä. Esimerkiksi seuraavasti:

  • Uudenmaan ELY-keskus: Kaavan vaikutusten arviointi antaa optimistisen kuvan kaavan vaikutuksista. Kaavan toteuttaminen on omiaan heikentämään Siuntion keskustan houkuttelevuutta asuinpaikkana ja näin myös sen kaupallisen kehittämisen ja joukkoliikenteen edellytyksiä. Samalla asemakaavan mahdollistama väestölisäys (noin 400 hlö enimmillään) ei ole sellainen, että se tosiasiallisesti houkuttelisi parempia palveluja Störsvikin alueelle. Kaava lisää autoilun määrää Siuntiossa, eikä tue kestävää kehitystä tai vähennä ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä.
    Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että päätöksenteon tueksi kaavan vaikutusten arvioinnissa tulee esittää sen toteuttamisen realistiset vaikutukset.
    Siuntio on liittynyt HSL:n jäseneksi 1.1.2018. Uudenmaan ELY-keskus pitää tarpeellisena pyytää kaavahankkeesta HSL:n lausuntoa, samoin jatkossa tehtävistä muista kaavahankkeista.
  • Aluearkkitehti: Kaava-alue on suurelta osin jyrkkää kallioista ja rakennettavuuden kannalta hankalaa maastoa, johon on erittäin kallista rakentaa. Ongelmaksi saattaa tulla se, että lukuisien vaikeasti rakennettavien tonttien tarjonta samassa paikassa johtaa siihen, että alueen rakentuminen hidastuu tai jää vajaaksi, jolloin kunnallistekniikka jää tehottomaan käyttöön. Vastaavanlaisia tilanteita on syntynyt lukuisilla kaava-alueilla esimerkiksi Raaseporin Fiskarsissa ja Karjaalla.
    Lisäksi saaduista lausunnoista ilmenee, että myös alueen eläimistön luonnollisten kulkureittien perusteellisempi huomioiminen olisi aiheellista, joka myös tukisi ajatusta varata tonttimaat sopivammilta kohdin. Samalla voitaisiin saada alueen maisemakuvasta laadukkaampi ja mielenkiintoisempi.

Kaavataloudellinen selvitys lupaili laajemmasta kaavavaihtoehdosta kunnalle taloudellista hyötyä optimististen oletusten vallitessa, mutta jos lasketaan alueen keskimääräisellä kiinteistöverolla (3,6 euroa/k-m2), Siuntion kunnan arvioidut nettotulot alueen toteuttamisesta vuoteen 2040 mennessä supistuvat 0,7 miljoonan euroon. Vaihtoehdossa, jossa kiinteistöverotuotto perustuu alueen keskiarvoon (3,6 euroa/k-m2) sekä kunnallisveroprosentti laskee (lasku 21,5 %:sta 9,03 %:iin) alueen toteuttamisen kannattavuus kunnan näkökulmasta vielä heikkenee.

Störsvikin taajaman asukasluku 1990–2017

Kaavaehdotus oli ongelmallinen, ehkä jopa vahingollinen, ja sen kannattavuus uhkasi painua miinukselle varsinkin, jos ja kun kunnallisveroprosentti olisi laskenut sote-uudistuksen myötä. Kaavan lähtökohdat ovat ehtineet vanheta. Kaavaa alettiin valmistella vuonna 2008, kun Siuntion nopein kasvu oli jo alkanut taittua. Sittemmin Störsvikin asukasluku on kääntynyt jopa laskuun, eikä ole itsestään selvää, että näille tonteille olisi kysyntää.

Päätös hyväksyä kaava suppeammassa muodossa on ehdottoman oikea. Tulevaisuudessa voimme harkita uudelleen, mitä alueelle pitäisi tehdä, mutta tähänastisesta kaavavalmistelusta ei liene siinä työssä juurikaan apua.

89 Valtuustoaloite leikkipuiston rakentamisesta Palonummelle (KH-KV)

Kunnanhallitus oli päättänyt ehdottaa 50 000 € leikkipuiston rakentamista varten talousuunnitelmaan vuodelle 2020, ja valtuusto hyväksyi kunnanhallituksen ehdottaman talousarvion ja taloussuunnitelman kohdassa §87. Aloite merkittiin loppuunkäsitellyksi.

90 Tarkastuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja uuden jäsenen valinta

Tämä on osa edellisessä valtuuston kokouksessa (§ 75) alkanutta kokoomuksen sisäistä järjestelyä, kun Rauli Nummenmaa muutti pois kunnasta ja hänen tilalleen ympäristö- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Johanna Nygård, joka sitten erosi tarkastuslautakunnasta. Valittiin Kaisa Randström.

91 Uuden varajäsenen valinta ympäristö- ja rakennuslautakuntaan

Kun Johanna Nygård oli noussut varajäsenestä varsinaiseksi jäseneksi (ja jopa puheenjohtajaksi), hänelle tarvittiin varajäsen. Valittiin Heidi Päivinen.

Katsaus sivistys- ja hyvinvointikampuksen valmistelutilanteeseen

Varsinaisen kokouksen jälkeen valtuutetuille esiteltiin sivistys- ja hyvinvointikampuksen valmistelutilannetta. Sivistystoimi määrittelee parhaillaan tilatarpeiden toiminnallisia vaatimuksia, ja projektijohtaja aloittaa ensi viikolla.

Ilmastoraportista ilmastovaaleihin

Ilmastopäästöt on saatava nopeaan laskuun. Vuodesta 2015 vuoteen 2030 Suomen kokonaispäästöt ovat lisääntymässä n. 50 %. Näyttää vaikealta muodostaa Suomeen hallitus, joka olisi valmis tarmokkaisiin ilmastotoimiin. Euroopan parlamentti vaikuttaa valmiimmalta ilmastotoimiin kuin Suomen eduskunta. Tiedät kyllä, ketä äänestää.

Ilmastopaneeli IPCC julkaisi raportin, jonka mukaan ilmastopäästöt on saatava nopeaan laskuun. Suomen ilmastotoimet eivät alkuunkaan vastaa tilanteen vaatimuksia. Millaiset ilmastovaalit mahdammekaan saada ensi keväänä?

Ilmastopaneelin erityisraportti vaatii ripeitä ja mittavia muutoksia

YK:n ilmastopaneeli IPCC julkaisi maanantaina erityisraportin ilmaston lämpenemisestä 1,5 asteella. Ilmastonmuutosuutisointia vähänkään seuranneille ei ollut mikään uutinen, että kasvihuonekaasupäästöt pitää saada maailmanlaajuisesti erittäin nopeaan laskuun. Jopa itseään paatuneeksi kutsuva Ilmastopaneelin puheenjohtaja professori Markku Ollikainen järkyttyi siitä, miten valtavan dramaattinen ero Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteleman 1,5 asteen ja aiemmin jokseenkin turvallisena pidetyn kahden asteen lämpenemisen välillä on.

Pathways limiting global warming to 1.5°C

Ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen kasvi­huone­kaasu­päästöt on käännettävä erittäin nopeaan laskuun. Raportin kuvassa vaalean­sinisellä esitetään polut, joilla ilmaston lämpeneminen käy korkeintaan 1,6 asteessa. Näissä skenaarioissa hiili­dioksidi­päästöt vähenevät vuosina 2010–2030 noin 45 % ja netto­päästöt painuvat nollaan noin vuonna 2050. Lämpenemisen rajoittamiseksi kahteen asteeseen hiili­dioksidi­päästöt laskisivat vuoteen 2030 mennessä noin 20 % ja netto­päästöt painuisivat nollaan noin vuonna 2075. [SPM, kappale C1].

Näin nopeat päästö­leikkaukset vaativat suuria muutoksia aivan kaikkeen. Suora lainaus:

C2. Pathways limiting global warming to 1.5°C with no or limited overshoot would require rapid and far reaching transitions in energy, land, urban and infrastructure (including transport and buildings), and industrial systems (high confidence). These systems transitions are unprecedented in terms of scale, but not necessarily in terms of speed, and imply deep emissions reductions in all sectors, a wide portfolio of mitigation options and a significant upscaling of investments in those options (medium confidence).

Suomen ilmastopolitiikka on kaukana riittävästä

Suomen ilmastopäästöt 1990–2030

Suomen ilmastosuunnitelmat eivät ole alkuunkaan riittäviä. Tilastokeskuksen YK:lle laatiman maaraportin taulukkojen 5.2 ja 5.8 tietojen pohjalta laadittu kuva näyttää havainnollisesti, että muut kuin maan­käyttöön ja metsän­hoitoon liittyvät päästöt (sinisellä) ovat sentään jonkin verran laskemassa.

Tähän asti maan­käyttöön ja metsän­hoitoon (vihreällä) on sitoutunut varsin merkittävä määrä hiili­dioksidia, mutta hallituksen metsä­politiikan myötä tämä metsiemme hiili­nielu pienenee dramaattisesti. Jatkossa tälle ns. LULUCF-sektorille (land use, land use changes, forestry) sitoutuu paljon aiempaa vähemmän hiili­dioksidia. Maa­raportin mukaan

The estimate is based on the assumption that loggings will increase by 10 to 15 million cubic metres per year and that the use of wood for bioenergy will continue as defined in the national long-term climate and energy strategy and the NFS.

Kun tarkastelemme kokonais­kuvaa ja otamme huomioon LULUCF-sektorille sitoutuvan hiili­dioksidin, Suomen kokonais­päästöt (punaisella) eivät ole laskemassa vuoden 2010 tasosta juuri lainkaan, ja vuodesta 2015 vuoteen 2030 Suomen kokonais­päästöt ovat lisääntymässä n. 50 %, kuten BIOS-tutkimuskeskuksen kirjoituksessa huomautettiin.

Millaiset ilmastovaalit mahdamme saada

Ilmastonmuutos ei tähän asti ole noussut Suomessa kovin vahvasti poliittiseen keskusteluun, mutta ajat ovat muuttumassa. Ruotsin vaalien loppusuoralla ilmasto nousi äänestäjien tärkeimmäksi vaalikysymykseksi, vaikka sitä ei välttämättä suomalaista uutisointia seuraamalla olisi havainnut.

Itse liityin aikoinani Vihreisiin, koska ilmastonmuutoksen hillitseminen on minulle tärkeä asia, ja Vihreät ovat vahvimmin edistäneet asiaa. Europarlamentissa Vihreät ovat johdonmukaisesti ajaneet tiukkoja päästövähennyksiä, Ville Niinistö ajoi ympäristöministerinä Suomeen ilmastolain, Vihreät aloittavat tuoreen poliittisen tavoiteohjelmansa ilmastonmuutoksen pysäyttämisellä ja Vihreä eduskuntaryhmä vaati kesäkokouksessaan eräpäivää fossiilisille polttoaineille. Syyskuussa puoluevaltuuskunnan kokouksessa Salossa puheenjohtaja Touko Aalto vaati puheessaan painokkaasti tarmokkaampia ilmastotoimia ja että seuraavien vaalien tulee olla ilmastovaalit. Koen olevani oikeassa joukossa.

Viime sunnuntaina myös ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) ja sisäministeri Kai Mykkänen (kok) toivottivat ilmastovaalit tervetulleiksi. He toivovat kaikkien puolueiden esittävän näkemyksiään siitä, miten Suomi saadaan hiilineutraaliksi vuoteen 2045 mennessä, ja millaisia välitavoitteita 2020- ja 2030-luvuilla tulisi olla.

Itsekin toivoisin heidän puolueiltaan konkretiaa. Tiilikainen ja Mykkänen toivottavat ilmastovaalit tervetulleiksi, ja pääministeri Juha Sipilä (kesk) näkee Suomella mahdollisuuden nousta ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suurvallaksi, mutta hallituspuolueita on lupa arvioida niiden tekojen mukaan. Vaikka Sipilän hallitus on tehnyt ilmastonmuutoksen suhteen hyvääkin, sen metsäpolitiikka johtaa Suomen päästöjen nopeaan kasvuun; vaikka hallitus suunnittelee kivihiilen käytön kieltämistä, se ei ole toiminut turpeen tai maakaasun alasajamiseksi; eikä se ole onnistunut kohdistamaan yritystukia uudelleen, kun nykyisellään iso osa niistä tukee saastuttavan energian käyttöä.

Kolmannella hallituspuolueella sinisillä ei oikein tunnu olevan ilmastopoliittista linjaa. He kannattavat ydinvoimaa, ja toki ydinvoimalla tuotettu sähkö on vähäpäästöistä. Tämä vain ei millään tavalla riitä vastaamaan siihen kysymykseen, miten he ajaisivat päästöt nollaan.

Nyt aletaan olla niin lähellä vaaleja, että hallitus tuntuu vain pyrkivän potkaisemaan purkin seuraavalle hallitukselle. Petteri Orpon (kok) mielestä seuraava hallitus tarvitsee ilmasto- ja energiaministerin. Ympäristöministeri Tiilikaisen mukaan Suomella ei lähiaikoina ole mahdollisuuksia päästövähennysten kiristämiseen. Pääministeri Sipilä on kutsunut eduskuntapuolueet keskustelemaan ilmastonmuutoksesta ensi kuussa. Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen kommentoikin, että keskustelua pitäisi käydä nyt kun budjettia käsitellään eikä kuukauden kuluttua, ja että hallitus voisi kyllä halutessaan tehdä ilmastotoimia heti ensi vuoden budjetissa.

Jos eduskuntavaalien tulos vastaa tämänhetkistä gallupkannatusta, demarien Antti Rinne nousee mitä todennäköisimmin pääministeriksi. Syyskuun alussa herätti tyrmistystä, kun Vihreän Langan haastattelussa Antti Rinne vastasi yritystukia koskevaan kysymykseen ”On elämän ja kuoleman kysymys, miten ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä. Mutta en halua olla selittelemässä kymmenilletuhansille työnsä menettäville ihmisille, että tuet noin vain lopetettiin, kun piti ilmastoa puolustaa.” Hänen mukaansa ”muutaman kymmenen vuoden päästä iso osa tuesta olisi puhtaan teknologian vientitukea.” Minun korvaani Rinteen linjaukset kuulostavat ongelman vakavuuden huomioon ottaen aivan liian hitailta. Voimmeko odottaa tarmokkaita ilmastotoimia, jos maata johdetaan seuraavien vaalien jälkeen Antti Rinteen tilataksista?

RKP:n kyseenalaiseksi kunniaksi voidaan lukea, että Nils Torvalds taisteli europarlamentissa lujasti hakkuiden lisäämisen puolesta.

Elokuussa Hyvän sään aikana -verkkolehti kysyi puolueiden puheenjohtajilta ilmastokantoja. Vihreiden lisäksi vasemmiston vastaukset olivat ilahduttavan kunnianhimoisia ja konkreettisia, mutta muiden puolueiden vastaukset olivat valitettavasti enemmän tai vähemmän tyhjänpäiväistä pyörittelyä. Vihreä Lanka arvioi vastauksia omassa jutussaan. Myös Ilmastovanhemmat ry kysyi puheenjohtajilta avoimessa kirjeessään puolueiden konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Keskusta ja kokoomus eivät edes vastanneet heille.

Yhteenvetona, Suomen puolueista vain vihreät ja vasemmisto näyttävät ottavan ilmastonmuutoksen tosissaan. Muissakin puolueissa on varmasti eduskuntavaaliehdokkaita, jotka suhtautuvat asiaan vakavasti, mutta puolueen johto ei tunnu jakavan huolta. Näistä lähtökohdista näyttää aika vaikealta muodostaa Suomeen ensi eduskuntavaalien jälkeen enemmistöhallitus, joka olisi valmis tarmokkaisiin ilmastotoimiin. Nouseeko ilmastonmuutos vaaliteemaksi, no, se riippuu siitä, miten paljon äänestäjät ja toimittajat haastavat ehdokkaita ja puolueita vastaamaan kysymyksiin ilmastonmuutoksesta.

Ilmastonmuutos toki ylittää valtioiden rajat. Huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen toukokuussa pidetään europarlamenttivaalit, ja europarlamentti onkin luonteva paikka ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Lokakuun alussa parlamentti äänestikin, että autojen päästöjä pitäisi leikata nopeammin kuin komissio esitti. Euroopan parlamentti vaikuttaa valmiimmalta ilmastotoimiin kuin Suomen eduskunta, ja ilmastojohtajuutta tarvitaankin näinä aikoina. Itse aion äänestää ilmastomyönteisen listan ilmastomyönteistä ehdokasta. Äänestä sinäkin.